Literature study case glossary

"Kirjallisuudentutkimuksen thing vocabulary been prepared according to Finnish language thesauri preparation and maintenance instructions (SFS 5471) and the principles of the general Finnish thesaurus, which are here the main points in brief: Keywords are always nouns; either yksittäistermejä, word associations, or compound words (for example, genre, literary language, ambiguity in point.) . keywords are plural or singular. plural are usually concrete, representing quantifiable concepts keywords (eg. poems, writers, artists). the unit of agent words, abstract concepts and describing the operation of the words (eg. poetry, literature, writing, translation). The terms may be the singular and the plural, a different meaning to both forms may be present in the glossary, for example, novel (type literature) - novels (concrete works), the author (writer abstract concept, profession) - authors (for individual representatives of the profession ), Cinema (art form) - movies (works of art). The glossary includes relationships between terms, ie references to broader, narrower and parallel terms. In addition, it has a control terms that guide the user to the selected key words accepted in place of the replaced term. Some of the terms associated with the explanations. the content of the text aims to describe the most accurate possible search words, but in order to facilitate information retrieval is often used also subject generally descriptive term. Kirjallisuudentutkimuksen thesaurus is a tool for indexing and information retrieval according to the topic, which will help asiasanoittajia and knowledge to use the same terminology. SKS's library to use the vocabulary dossiers asiasanoittamiseen in the following databases: Helka - joint database of the University of Helsinki libraries, Linda - University Libraries, Arto - a reference database of domestic articles "

"Kirjallisuudentutkimuksen asiasanastoa laadittaessa on noudatettu Suomenkielisen tesauruksen laatimis- ja ylläpito-ohjeita (SFS 5471) ja Yleisen suomalaisen asiasanaston periaatteita, joista tässä pääkohtia lyhyesti: Asiasanat ovat aina substantiiveja; joko yksittäistermejä, sanaliittoja tai yhdyssanoja (esim. genre, kirjallisuuden kieli, epämääräisyyskohta). Asiasanat ovat monikko- tai yksikkömuodossa. Monikossa ovat yleensä konkreettisia, laskettavissa olevia käsitteitä edustavat asiasanat (esim. runot, kirjailijat, taiteilijat). Yksikössä ovat ainesanat, abstraktit käsitteet ja toimintaa kuvaavat sanat (esim. lyriikka, kirjallisuus, kirjoittaminen, kääntäminen). Termeillä voi olla yksikössä ja monikossa eri merkitys, jolloin molemmat muodot voivat esiintyä sanastossa, esimerkiksi romaani (kirjallisuuden laji) - romaanit (konkreettiset teokset), kirjailija (kirjailija abstraktina käsitteenä, ammattikunta) - kirjailijat (yksittäiset ammattikunnan edustajat), elokuva (taidemuoto) - elokuvat (taideteokset). Sanastoon sisältyy termien välisiä suhteita eli viittauksia laajempiin, suppeampiin ja rinnakkaisiin termeihin. Lisäksi siinä on ohjaustermejä, jotka opastavat käyttämään hyväksytyksi valittua asiasanaa korvatun termin sijasta. Muutamiin termeihin liittyy myös selityksiä. Tekstin sisältö pyritään kuvaamaan tarkimmalla mahdollisella asiasanalla, mutta tiedonhaun helpottamiseksi käytetään usein myös aihetta yleisemmin kuvaavaa termiä. Kirjallisuudentutkimuksen asiasanasto on sisällönkuvailun ja aiheenmukaisen tiedonhaun apuväline, joka auttaa asiasanoittajia ja tiedonhakijoita käyttämään yhteistä terminologiaa. SKS:n kirjasto käyttää sanastoa aineistojensa asiasanoittamiseen seuraavissa tietokannoissa: Helka - Helsingin yliopiston kirjastojen yhteistietokanta, Linda - yliopistokirjastojen yhteistietokanta, Arto - kotimaisten artikkelien viitetietokanta."